Kansanopistojen opintolinjat
Kansanopistot ovat erilaisten kannatusyhdistysten, säätiöiden ja järjestöjen
ylläpitämiä oppilaitoksia, jotka antavat sekä yleissivistävää että ammatillista
koulutusta. Opiskelijat asuvat yleensä opintojensa ajan oppilaitoksen tiloissa.
Opintolinjat ovat useimmiten yleissivistäviä eli vapaatavoitteisia kuten
kielten, taideaineiden tai kasvatusalojen linjat. Useimmissa kansanopistoissa
voi opiskella myös avoimen yliopiston aineita. Peruskoulu- ja lukiolinjoilla
voi suorittaa asianomaisia tutkintoja. Kansanopistoissa voi myös parantaa
peruskoulun arvosanoja kymppiluokilla. Ammatillista koulutusta järjestetään
sekä nuorille että aikuisille.
Yleissivistävä koulutus
Suurin osa kansanopistojen opintolinjoista on yleissivistäviä
opintojaksoja. Näillä linjoilla voi opiskella esimerkiksi kieliä ja
kansainvälisyyttä, verkkoviestintää ja valokuvausta, taideaineita
kirjoittamisesta musiikkiin ja tanssiin, kädentaitoja käsitöistä
sisustussuunnitteluun. Opiskelu luo valmiuksia jatko-opiskeluun.
Avoimen yliopiston opinnot
Useimmat
kansanopistot tarjoavat myös avoimen yliopiston opintoja. Suurin osa opetustarjonnasta
on eri oppiaineiden perusopintoja, mutta monissa aineissa voi opiskella myös
pidemmälle. Yliopisto-opintojen yhdistäminen kansanopisto-opintoihin voi
myös monipuolistaa omaa koulutusta.
Avoin
yliopisto järjestää opetuksen yhteistyössä yliopiston tiedekuntien ja
ainelaitosten kanssa, mikä takaa sen, että opetus vastaa tavoitteiltaan ja
vaatimuksiltaan ainelaitosten antamaa, tutkimusperustaista opetusta. Vastuu
opetuksen tasosta, suorituksista ja todistuksista kuuluu aina yliopistolle.
Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta opinnot voidaan
sisällyttää varsinaiseen yliopistotutkintoon.
Ammatillinen koulutus
Useat kansanopistot tarjoavat ammatillista peruskoulutusta sekä
ammatillista lisäkoulutusta niin aikuisille kuin nuorille. Ammatilliset
perustutkinnot ovat kolmivuotisia. Tutkinnot
antavat jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja
yliopistoihin.
Kansanopistoissa voi suorittaa esimerkiksi seuraavia ammatillisia
perustutkintoja: lastenohjaajan, perhepäivähoitajan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ja
matkailualan perustutkinnon. Joissakin opistoissa ammatillisen
perustutkinnon
voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat keskeinen osa ammatillista lisäkoulutusta.
Tietyissä kansanopistoissa voi suorittaa esimerkiksi koulunkäyntiavustajan,
hierojan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tai suntion ammattitutkinnon tai eräsopaskoulutuksen.
Etä ja
verkko-opetus
Monet
kansanopistot järjestävät eri aineissa joustavaa opetusta, johon kuuluu sekä
etäopiskelua. Oriveden
Opiston yhteydessä toimiva Etäopisto ja Finns
Folkhögskolanin yhteydessä toimiva Institutet för distansstudier, DISTIS
tarjoavat opiskelumahdollisuuden koulutustaustasta, elämäntilanteesta ja
asuinpaikasta riippumatta. Opiskelu on yksilöllistä, sillä sen voi aloittaa ja
opiskella joustavasti oman aikataulun mukaan.
Perusopetus (peruskoulu,
kymppiluokka ja lukio-opetus)
Perusopetusta järjestetään noin 30 kansanopistossa. Näissä kansanopistoissa voi suorittaa koko (peruskoulun) oppimäärän tai kymppiluokalla voi korottaa yksittäisiä arvosanoja. Kymppiluokalla opiskelijalle yleensä laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Samalla voi selkeyttää tulevaisuudensuunnitelmiaan ja kehittää opiskeluvalmiuksiaan.
Lukiokoulutusta annetaan kuudessa kansanopistossa, joissa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamaa aikuislukion opetussuunnitelmaa. Kansanopistolukiot ovat aikuisten opetussuunnitelmaa noudattavia päivälukioita, jotka on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille nuorille ja aikuisille. Kansanopistolukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Opistot ovat sisäoppilaitoksia eli voit halutessasi asua opiston asuntolassa, ruokailla opiston ruokalassa ja viettää vapaa-aikaasi opiston kampuksella.