Sivuston käyttötapa: Mobiili

Vankilassa työskentelevän vartijan on osattava kuunnella ja puhua

Julkaistu 3.1.2018 Koulutusliitteessä

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus

TEKSTI: Emma Niemi KUVA: RSSK

Rikosseuraamusalan koulutus uudistuu:

Vankilassa työskentelevän vartijan on osattava kuunnella ja puhua

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta valmistuu joka vuosi kourallinen vartijoita. Televisiossa ja elokuvissa vankilamaailma on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vartijaopiskelijat Johanna Askolin, 30, ja Sami Pajunen, 40, kertovat kuitenkin, että ongelmatilanteista selviää useimmiten puhumalla. "Vankilamaailma on kuitenkin vankilamaailma, ja välikohtauksiin on osattava varautua", Sami muistuttaa.

RIKOSSEURAAMUSALAN KOULUTUSKESKUS Vantaan Tikkurilassa järjestää rikosseuraamusalan tutkinto- ja täydennyskoulutusta. 

Ensi syksynä aloittavan vuosikurssin opiskelijoita tuetaan jatkamaan valmistumisensa jälkeen suoraan sosionominopintoihin Laurea-ammattikorkeakouluun. RSKK:n koulutussuunnittelija Heli Niskanen kertoo, että jatkossa puhutaankin rikosseuraamusalan kaksivaiheisesta koulutuksesta.

– Maailma muuttuu, ja osaamistasoa on kyettävä nostamaan. AMK-tutkinnon suorittaminen takaa, että vankilassa työskentelevät vartijat kykenevät toimimaan entistä paremmin vankien tukena, Niskanen sanoo.

Rikosseuraamusalan tutkinto kestää yhteensä 16 kuukautta. Ensi syksynä aloittavat opiskelijat voivat hakea ennen valmistumistaan erillishaussa Laureaan ja aloittaa jatko-opintonsa heti valmistumisensa jälkeen.

Kuka sopii alalle?

Rikosseuraamusalan tutkintoon on kolmivaiheinen valintakoe, joka koostuu kuntotestistä, psykologisesta osuudesta sekä henkilökohtaisesta haastattelusta. Uudessa mallissa pääsykokeeseen tulee lisäksi aineistokoe, jossa testataan korkeakouluopintoihin soveltuvuutta.

Opiskelijoiden keski-ikä on noin 28 vuotta, mutta ikähaitari on laaja.

– Tärkeintä alalle hakiessa ei ole taustakoulutus, vaan oma luonne. Tasapainoisuus, hyvät vuorovaikutustaidot ja kiinnostus alaa kohtaan ovat tärkeitä, Niskanen sanoo.

– Työskentelin vuosia ravintola-alalla. Sen jälkeen olen toiminut järjestyksenvalvojana, vartijana ja alan yrittäjänä. Kesällä 2015 päätin hakea Pyhäselän vankilaan kesävartijaksi. Jos ala tuntuu kiinnostavalta, kannattaa ehdottomasti hakea esimerkiksi juuri kesävartijaksi ja kokeilla alaa, Sami kannustaa.

– Vankilaan mahtuu monenlaista persoonaa. Hakuprosessissa kyllä selviää, sovellutko alalle, Johanna vahvistaa.

Vartijan työ on vaativaa ihmissuhdetyötä

Vartijan  työpäivään voi kuulua esimerkiksi vastaanotossa tai vankilaosastolla työskentelyä, vankien saattotehtäviä tai kuntouttavan toiminnan valvomista. Avovankilassa työskentely eroaa suljetussa vankilassa työskentelystä.

– Jokainen päivä on hieman erilainen. Työssä on ennen kaikkea osattava kuunnella vankeja ja tunnistettava mahdolliset muutokset. Jos rutiineissa tapahtuu poikkeuksia, alkavat hälytyskellot soida, Sami sanoo.

– On myös tärkeää, että työkaverit luottavat sinuun ja päinvastoin, hän lisää.

– Vangit ovat kovia manipuloimaan, joten henkinen puoli voi välillä olla koetuksella. Työssä tarvitaan tervettä maalaisjärkeä ja malttia, Johanna toteaa.

Vartija ei jää ilman työpaikkaa

Alalla on varsin hyvät työllisyysnäkymät.

– Käytännössä katsoen kaikki koulutetut työllistyvät. Kaikki eivät välttämättä saa vakituista työtä haluamaltaan alueelta, mutta töitä kyllä on, Niskanen kertoo.

– Koulutuksesta yli puolet on työssäoppimista, joka on palkallista työtä. Koulutus soveltuu sellaiselle, joka ei halua menettää opintojen aikana palkkatulojaan, Johanna sanoo.

Elämänkokemus opettaa

Tulevaisuudessa vartija on aiempaa vahvemmin vangin tukena. Hän valmentaa, ohjaa arjen taidoissa ja auttaa vankia saamaan elämän takaisin uomiinsa.

Vaikka sekä Johanna että Sami pitävät elämänkokemustaan arvokkaana valttina alalla, ei heidän mielestään ole olemassa yhtä oikeaa tietä vartijaksi. Opintoihin kuuluu yhteensä yhdeksän kuukautta työssäoppimista, jonka aikana työ tulee tutuksi.

– Omasta elämänkokemuksesta on kyllä ollut hyötyä opinnoissa, Johanna myöntää.

– Kokemus on tuonut varmuutta. Nuorempana olisin varmaan provo-
soitunut helpommin vankien puheista. Kaikki eivät kuitenkaan ole samanlaisia, ja myös vähemmällä kokemuksella voi pärjätä, Sami muistuttaa.

Tutustu Koulutusliitteeseen!