Yhteiskuntatiedettä voidaan luonnehtia johdannoksi nyky-yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintaan. Yhteiskuntatiede tarjoaa perus- ja aineopintotasoisen johdannon poliittisen järjestelmän, kansalaisyhteiskunnan, sosiaalipolitiikan ja talouden kysymyksiin. Valtiotiede on vanhentunut nimitys yhteiskuntatieteille, mutta sana valtiotiede esiintyy kuitenkin esimerkiksi tiedekuntien nimissä.
Yhteiskuntatiede antaa perustiedot siitä, millainen on poliittinen järjestelmä ja kansalaisyhteiskunta, millaisia ovat kansalais- ja etujärjestöt, millaista on sosiaalipolitiikka sekä miten talous toimii. Opinnoissa painottuvat kansalaistaidot ja poliittisen vaikuttamisen keinot. Yhteiskuntatieteen perus- ja aineopinnot antavat opettajille yhteiskuntaopin opettajakelpoisuuden.
Opiskelu
Kansanopistojen lisäksi yhteiskuntatieteitä voi opiskella esimerkiksi yliopistoissa.
Yhteiskuntatieteiden koulutusalalla on laaja ja monipuolinen oppiaineiden valikoima. Pääaineen ohella sivuaineet vaikuttavat usein siihen, millaiseen työhön alalta valmistunut sijoittuu.
Esimerkiksi valtio-oppia pääaineena lukenut voi päätyä toimittajaksi, jos sivuaineena on tiedotusoppi, tai tuotantoelämän palvelukseen, jos sivuaineena on liiketaloustiede tai kauppa- ja siviilioikeus. Koulutusta annetaan kaikissa maamme yliopistoissa.
Myöskään etä- ja verkko-opiskelua ei kannata unohtaa. Yhteiskuntatieteellisiä oppiaineita ovat mm.
- Aluetiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka
- Filosofia
- Hallintotieteet
- Kansantaloustiede
- Kehitysmaatutkimus
- Kulttuuripolitiikka ja naistutkimus
- Kunnallisala
- Matkailuala
- Poliittinen historia sekä talous- ja sosiaalihistoria
- Sosiaalitieteet
- Tilastotiede
- Valtio-oppi ja kansainväliset suhteet
- Viestintä
Huom. Tutkintonimikkeet voivat vaihdella pääaineen ja koulutusohjelman mukaan.
Opiskelu ulkomailla
Monet haluavat myös opiskella ulkomailla, jolloin yleisin tapa on opiskelijavaihto. Vaihtoon voi päästä opiskelijavaihto-ohjelmien kautta tai hankkimalla vaihto-opiskelupaikkansa itse. Suomalaiset oppilaitokset osallistuvat moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia. Jos olet kiinnostunut suorittamaan koko yhteiskuntatieteiden koulutuksen ulkomailla, kannattaa sinun ottaa yhteyttä suoraan kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun saadaksesi kaikki tarvittavat tiedot.
Työelämässä
Yhteiskuntatieteilijän työelämään sijoittumiseen vaikuttaa opiskeltava ala, tutkinnon laajuus sekä sivuaineopinnot. Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus antaa valmiudet monenlaisiin tehtäviin ja opiskelijoiden ammatillisessa suuntautumisessa onkin huomattavia eroja. Valmistuneet sijoittuvat useimmiten yksityiselle sektorille, kansainvälisiin tehtäviin ja virkamiesammatteihin.
Yhteiskuntatieteiden koulutus mahdollistaa joustavan liikkumavapauden politiikan, sosiaalisen toiminnan, talouselämän, tiedonvälityksen, hallinnon ja tieteen alalla. Yhteiskuntatieteen / Valtiotieteen maisterit sijoittuvat tyypillisesti joko julkiselle tai yksityiselle sektorille erilaisiin, mm. tutkimuksen, analysoinnin, suunnittelun, tiedotuksen tai hallinnon ja johdon tehtäviin. Alan työntekijöille on kysyntää koko Suomessa ja suuri osa valtiotieteilijöistä työllistyy nykyään myös ulkomaille esim. erilaisiin EU:n tarjoamiin tehtäviin.
Miksi valita yhteiskuntatiede?
Yhteiskunta- ja valtiotieteilijöiden erityisominaisuutena ja ammatillisena vahvuutena työnhaussa on laajojen asiakokonaisuuksien hahmottamistaito sekä laaja ja monipuolinen ymmärrys yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikuttimista. Lisäksi koulutuksen antama kyky asioiden analyyttiseen ja objektiiviseen tarkasteluun on työmarkkinoilla huomattava etu.
Klikkaamalla alakategoriaa Valtio-oppi, pääset lukemaan tarkemmin valtio-opin opiskelusta ja koulutuksista. Onnea opintoihisi!
