Koulutukset, Oikeustiede

Lisää aiheesta Oikeustiede - oikeustieteenopinnot, asianajaja, juristi, ihmisoikeusjuristi

Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon. Tämän lisäksi oikeustieteen tehtävänä on tuottaa tulkintasuosituksia oikeudellisiin ongelmiin. Oikeustiede on historiallisesti yliopistolaitoksen perustavimpia osia. Sovelletulla oikeustieteellä on poikkeuksellisen suora yhteiskunnallinen merkitys. Oikeustiede siis paitsi muokkaa kulttuuria myös normittaa sitä.

Opiskelu

Oikeustieteen opiskelija perehtyy Suomen oikeudelliseen järjestelmään, julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin oikeudenaloihin sekä oikeuden yleistieteisiin. Opintojen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoita vaativiin kansallisiin ja kansainvälisiin oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin.

Opetuksessa korostuvat oikeudellisten ongelmien hahmottamiseen ja ratkaisemiseen liittyvien valmiuksien kehittäminen, monipuolinen argumentaatio ja vuorovaikutustaidot. Opinnoissa tutustutaan mm. kauppa-, esine-, perhe-ja jäämistö-, velvoite-, työ-, ympäristö-, rikos, eurooppa- sekä kansainväliseen oikeuteen.

Oikeustieteellisiä aineita voi opiskella myös kauppatieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla. Kauppatieteissä on mahdollista opiskella oikeudenaloja, jotka liittyvät läheisesti yritystoimintaan. Pääaineekseen voi valita esimerkiksi yritysjuridiikan tai vero-oikeuden. Juridiikan ja kauppatieteiden opinnot yhdistäneitä nimitetään "lakiekonomeiksi". Lakiekonomit voivat sijoittua yritysten talous- ja henkilöstöhallintoon sekä erilaisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin.

Oikeustieteen valintakoe

Oikeustieteen valintakoe edellyttää hyvin paljon suoraa lukemista. Valintakoemateriaali on perinteisesti ollut laaja ja kokeessa on edellytetty materiaalin kattavaa ja tarkkaa osaamista. Ulkoa pitääkin osata paljon, mutta ei kaikkea. Toisaalta sitä, mitä pitää osata ulkoa, pitää myös osata soveltaa joustavasti. Tiedon monipuolisen ja moniulotteisen soveltamisen vaatimukset ovat kasvaneet kokeissa vuosi vuodelta.

Opiskelu ulkomailla

Monet haluavat myös opiskella ulkomailla, jolloin yleisin tapa on opiskelijavaihto. Vaihtoon voi päästä opiskelijavaihto-ohjelmien kautta tai hankkimalla vaihto-opiskelupaikkansa itse. Suomalaiset oppilaitokset osallistuvat moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia. Jos taas olet kiinnostunut suorittamaan koko juristin tutkinnon ulkomailla, kannattaa sinun ottaa yhteyttä suoraan kiinnostuksesi kohteena olevaan kouluun saadaksesi kaikki tarvittavat tiedot.

Työtehtävät ja -paikat

Oikeustieteilijöitä työllistävät ennen kaikkea oikeuslaitos, valtionhallinto, asianajotoiminta ja elinkeinoelämä. Perinteisiä juristin ammatteja ovat tuomari, asianajaja, syyttäjä ja opettaja. Lakimiehiä tarvitaan myös yrityksissä tai teollisuuslaitoksissa etenkin yritysjuridiikan asiantuntijoina. Myös oman asianajotoimiston perustaminen on yleistä. Juristien muita tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi nimismies, henkikirjoittaja, verojohtaja ja kaupunginvouti.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet oikeusnotaarit työskentelevät esimerkiksi oikeusaputoimistoissa ja muissa viranomaisissa tai asianajaja- tai lakiasiaintoimistoissa hallinto- ja asiantuntijatehtävissä. Oikeustieteen maisteri voi suorittaa tuomioistuinharjoittelun eli auskultoida, mikä tarkoittaa arvostetun varatuomarin arvonimen saamista. Asianajajista ja syyttäjistä suurin osa ja tuomareista lähes kaikki ovat varatuomareita.

Tulevaisuus

Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet koulutustaan vastaavaan työhön ja lyhytaikaista työttömyyttä esiintyy lähinnä opiskelunsa juuri päättäneillä. Talouden ja hallinnon johtavan asiantuntijatyön kasvu sekä suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttavat juristien kysyntään. Toisaalta lakimiesten ja muiden akateemisten osaajien kilpailu työpaikoista on kiristynyt. Kansainvälinen kauppa ja yhteistyö tarvitsevat asiantuntijoita lisääntyvässä määrin. Kielitaitoisilla juristeilla on mahdollisuus hakeutua työhön myös EU:n hallintoon. Ruotsin kielen hyvä taito on etu kotimaisilla työmarkkinoilla.